Kryptovaluuttojen verotus – kuinka verokarhu kohtelee kryptoa?

Kryptovaluutoilla tapahtuva kaupankäynti on sijoitustoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin osake- ja arvopaperikauppa, ja siksi se kiinnostaa myös verottajaa. Voitot lasketaan tuloksi, josta sijoittaja maksaa veroina asuinmaansa veloittaman osuuden. Kryptovaluutta verotus käytännöt kuitenkin vaihtelevat eri maiden välillä melkoisesti ja yhteistämisyrityksistä huolimatta ei samoja pelisääntöjä ole saatu sovittua. 

Kryptovaluutta verotus Suomessa

Suomessa korkein hallinto-oikeus on määritellyt kryptovaluutat tuloverolain alaisena omaisuutena. Kryptovaluuttaa ei kuitenkaan pidetä maksuvälineenä ja kryptovaluutta verotus realisoituu vasta, kun valuuttaa vaihdetaan johonkin reaalivaluuttaan, kuten euroihin, muuhun kryptorahaan tai sillä hankitaan jonkin tuote tai palvelu. 

Toisin sanottuna verovelvollisuus astuu voimaa, kun kryptorahaa käytetään ja jokainen käyttökerta lasketaan erilliseksi tapahtumaksi. Arvonmuutokseen ei vaikuta jätetäänkö varat välittäjän eli kauppa-alustan tai kryptolompakon haltuun vai nostetaanko ne omissa nimissä olevalle pankki- tai muulle tilille. Tulosta on tehtävä ilmoitus Suomeen riippumatta siitä, onko tuotto saatu kotimaassa vai ulkomailla.

Verokantana pääomatuloverotus

Arvonlisäveroa ei rahoituspalvelujen myynnistä makseta, vaan kryptovaluuttojen verokantana käytetään samaa perustetta kuin pääomatuloverotuksessa. Veroa maksetaan 30 % aina 30 000 euroon asti. Jos tuotto menee yli, nousee veroprosentti 34 %:iin. Käytössä on niin sanottu First in, First out -menetelmä (FiFo), jossa ensiksi ostettu erä myydään ensimmäisenä. 

Jos olet esimerkiksi ostanut Bitcoinia 100 eurolla, ja myyt sen muutaman vuoden kuluttua pois 5 000 eurolla, verotettavaa tulos olisi 5 000 – 100 = 4 900 euroa. Maksettavaa kertyisi 4 900 * 30 % eli 1 470 euroa. 

Esimerkkitilanteessa muita verotettavia pääomatuloja ei ole, muussa tapauksessa 30 % vähennettäisiin kaikkien pääomatulojen yhteissummasta. Pääomatuloihin kuuluvat kaikenlaisen varallisuuden tuomat voitot, muun muassa vuokra-tulot, osakkeet, rahastot ja osinko-tulot.

Kryptorahalla treidaamisessa myynti- ja ostohetkien hinnat on hyvä kirjata heti ylös, jotta hankintahinnat on myöhemmin helppo laskea. Muistiinpanovelvollisuus kuuluu verohallinnon ohjeistuksen ja noudattamalla sitä ensimmäisestä kryptokaupasta lähtien vältyt monelta myöhemmältä vaivalta. 

Tonnin sääntö

Virtuaalivaluuttoihin sovelletaan Suomen tuloverolain 48 §:n 6 momentin sallimaa pienten luovutusvoittojen verovapautta. Jos luovutushinnat ovat enintään 1000 euroa verovuoden aikana, ei voitto ole veronalaista tuloa.

Jos summa kuitenkin menee tonnin rajan yli, tulee koko summa verotettavaksi – ei ainoastaan ylitsemenevä osuus. Koska tähän tonniin sisältyvät kaikki myynneistä ja vaihdoista ja muista pääomatulon lähteistä saadut voitot, on ahkeran kryptosijoittajan oltava tarkkana.

Koska verot on maksettava? 

Vaikka olisit juuri tehdyt hyvät kryptokaupat, ei mätkyjä ole tiedossa saman tien. Tiedot kirjataan kunkin vuoden veroilmoitukseen joko OmaVero-palvelussa tai ilmoituslomake A9:n kautta. Ilmoituksen voi tehdä koska vain, mutta viimeistään verovuonna, kun tuotto on realisoitunut. Jokainen realisoituminen on oma tapahtumansa, ja kirjattava tietoihin yksittäin.

Ilmoitusvelvollisuus on aina verovelvollisella henkilöllä, ei koskaan kauppa-alustalla tai kryptolompakon ylläpitäjällä. Siksi oma kirjanpito on tärkeää ja myös ennakkoveron hakemista kryptovaluuttojen verotukseen voi olla viisasta hakea – etenkin jos kryptovaluutoihin sijoittaminen on tavallisen osa arkea. 

Kryptovaluutta verotus sallii tappioiden vähennykset

Hyvä uutinen kryptosijoittajille on se, että nykyään kryptovaluutoista peräisin olevat tappiot ovat vähennettävissä verotuksesta. Linjaus tuli käyttöön vuonna 2019 ja on edelleen voimassa. 

Tappioiden lisäksi verovähennyskelpoisia kustannuksia ovat louhinnasta aiheutuneet menot, kuten sähkönkulutukseen menneet laskut. Haasteena on kuitenkin eritellä, mikä osa kulutuksesta on mennyt nimenomaan louhintaan ja mikä muuhun sähkön käyttöön. Menoihin voidaan myös laskea laitteiston hankintahinta tapauskohtaisesti joko kokonaan tai osittain. 

Entä jos kryptovaluuttaa saa lahjaksi? 

Aivan kuten mistä tahansa muusta lahjasta, ilmaiseksi saadusta kryptovaluutasta on maksettava lahjavero. Ilmoitus lahjan saamisesta tehdään tälläkin kertaa joko sähköisesti OmaVero-palvelussa tai verotoimistossa fyysisellä lomakkeella. Aikaa ilmoituksen tekemiseen on muuta veroilmoitusta vähemmän, sillä koko verovuoden sijaan aikarajaksi on annettu 3 kuukautta lahjan saantihetkestä. 

Ilmoituksen jälkeen verottaja laskee veron suuruuden käyttäen omaa taulukkoaan ja arvioitua hankintahintaa. Veroluokkia on yhtensä kaksi, joista toinen on ylempi ja toinen alempi. Alempaa käytetään lähimmille sukulaisille annetuista lahjoista ja korkeampaa muille lahjansaajille. Veroa maksetaan aina yli 5 000 euron arvoisista lahjoista, mutta samat henkilöt voivat toimia alle 5 000 euron arvoisen, verovapaan lahjan antajana ja saajana vain kolmen vuoden välein. Useammista pienemmistä lahjoituksistakin on maksettava veroa. 

Jos esimerkiksi lahjoitat veljellesi 7 000 euron arvosta kryptorahaa, maksaa hän siitä 260 euroa veroa. Jos lahjoitus tehdään kaverille, jää maksettava 480 euroa. Suuruudeltaan lahjavero on näin huomattavasti pääomatuloveroa pienempi. 

Louhinnan kryptovaluutta verotus

Kun kryptovaluutan louhintaan käytetty menetelmä on Proof-Of-Work-menetelmä, lasketaan louhinnasta saadut tulot ansiotuloksi pääomatulon sijaan. Tulo realisoituu louhija saadessa sen hallintaansa omaan virtuaalilompakkoonsa. Lisäksi tulo arvotetaan joka kerta, kun sitä saadaan. 

Toinen mahdollisuus on käyttää louhinnan tuoton arvotukseen päivittäin tai kuukausittain laskettavaa keskikurssia. Arvon asettajana voidaan pitää mitä tahansa tunnettua kryptovaluuttapörssiä, mutta viitearvoa ei voi muuttaa laskennan aikana. Jos louhija saa toiminnastaan palkkion, kuuluu se taas pääomatuloverotuksen piiriin. 

Maita, joissa kryptovaluutta verotus on olematonta

Vaikka kryptovaluuttojen verovapaus ei Suomessa toteudukaan, on olemassa kuitenkin monia valtioita, joiden asukkaat voivat sijoittaa kryptoon täysin verovapaasti. EU:hun kuuluvista maista listalla on esimerkiksi Saksa, Portugali, Malta ja Slovenia. Muita Euroopassa sijaitsevia kryptorahaparatiiseja ovat Valko-Venäjä ja Sveitsi, ja muualla maailmassa Singapore ja Malesia houkuttelevat verottomasta kryptokaupasta kiinnostuneita sijoittajia. 

Koska verovelvollisuus määräytyy pääasiassa vakinaisen asuinmaan mukaan, tuo muutto kyseisiin kohteisiin kryptorahoilla saatuja tuloja koskevan verovapauden. Ennen kuin pakkaat laukkusi, muistutamme, että pysyvänkin ulkomaille muuton jälkeen ole verovelvollinen Suomeen muuttovuoden ja seuraavan neljän vuoden ajan. Maksat näin ollen veroa sekä kotimaahan että uuteen asuinmaahasi. Tämän jälkeen verovelvollisuus muuttuu rajatuksi ja Suomeen maksetaan ainoastaan Suomesta saatuja tuloja. 

Jätä kommentti